Kuva: Timo Porthan / Omnipress
Farmaseutti-yrittäjä Maija Pirttijärvi näkee lääkehoidon arvioinnin merkittävänä kansanterveyden edistäjänä. Myös taloudelliset säästöt ovat huomattavia, sillä optimoitu lääkehoito vähentää potilaan tarvetta terveydenhuollon palveluille. Erityisesti Pirttijärvi iloitsee siitä, kuinka lääkehoidon arviointi edistää moniammatillista yhteistyötä ja tuo näkyväksi farmasian ammattilaisten erityisosaamista.
“Teen edelleen silloin tällöin keikkatyötä apteekkifarmaseuttina, mutta yrittäjänä mm. koulutan hoitohenkilökuntaa ja teen lääkitysturvallisuuden auditointeja hoivayksiköissä ja pidän erilaisia koulutuksia esimerkiksi potilasyhdistyksille. Vielä tällä hetkellä lääkehoidon arviointi on murto-osa liiketoiminnastani.”
Pirttijärvi näkee, että lääkehoidon arviointien määrä ja niiden tekijöiden tarve kasvaa viimeistään siinä vaiheessa, jos muun muassa Suomen Farmasialiiton ajama lääkehoidon palveluseteli saadaan käyttöön. Näin kaikki yli 75-vuotiaat voisivat ostaa kerran vuodessa haluamaltaan palveluntarjoajalta lääkehoidon arvioinnin, jossa tarkastetaan lääkehoidon tarkoituksenmukaisuus: muun muassa lääkkeiden yhteisvaikutukset ja mahdolliset päällekkäisyydet.
“Lääkehoidon arviointiin saatetaan hakeutua esimerkiksi silloin, kun omaiset ovat huolissaan iäkkään lähiomaisen terveydestä. Oireet, kuten huimaus tai kaatuminen, saattavat olla jonkin lääkkeen haittavaikutuksia.”
Pirttijärvi on itse tehnyt satoja lääkehoidon arviointeja Rovaniemen terveyskeskuksessa.
“Kyseessähän ei ole mikään uusi asia. Lääkehoidon arviointia tehdään jo paljon sairaaloissa ja terveyskeskuksissa niissä työskentelevien proviisorien ja farmaseuttien toimesta. Olen itsekin toiminut terveyskeskusfarmaseuttina ja tehnyt arviointeja yhteistyössä lääkärien ja hoitajien kanssa.”
Myös osa apteekeista tarjoaa lääkehoidon arviointia lisäpalveluna asiakkailleen. Pirttijärvi toteaa, että usein asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan palvelusta, eivät apteekit puolestaan voi tarjota niitä ilmaiseksi. Tämän takia palveluseteli olisikin saatava käyttöön.
“Toivon todella, että palvelusetelimalli menisi läpi. Optimoitu lääkehoito säästää terveydenhuollon kustannuksia, kun potilaan tarve terveydenhuollon palveluille vähenee. Tämä on kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti merkittävä asia.”
Tavoitteena moniammatillinen yhteistyö
Pirttijärvi näkee lääkehoidon arvioinnin onnistumisen edellytyksenä saumattoman yhteistyön lääkäreiden, farmasian ammattilaisten ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
“Lääkehoidon arvioinnin kautta farmasia-alan ammattilaiset pääsevät vahvistamaan omaa osaamistaan. Lisäksi meidän on mahdollista päästä osaksi terveydenhuoltoa moniammatillisen yhteistyön kautta.”
Suomen Farmasialiitto tarjoaa jäsenilleen LHA-koulutusta hyvin kohtuulliseen hintaan, minkä johdosta Pirttijärvi uskoo LHA-koulutettujen henkilöiden määrän lisääntyvän. Hän tietää, että usein esimerkiksi apteekkifarmaseutit haluaisivat tehdä enemmän kuin mitä nopean asiakaskohtaamisen aikana pystytään saamaan aikaan.
“LHA-koulutuksen yleistymisen kautta asiakkaille voidaan tarjota kokonaisvaltaisempaa palvelua. Vaikka oma apteekki ei tarjoaisikaan lääkehoidon arvioinnin palvelua, niin koulutuksesta farmaseutti saa silti paljon lisää osaamista ja työkaluja omaan päivittäiseen työhön.”
Pirttijärvi tietää, että parhaimmillaan yhteistyö eri terveydenhuollon ammattilaisten kanssa antaa uusia näkökulmia ja tietoa kaikille osapuolille.
“Olen ollut usein tilanteessa, jossa olen perustellut LHA-näkemykseni lääkärille ja teoriassa suositukseni onkin ollut oikein, mutta potilaan kokonaisuuden huomioiden lääkäri on päätynyt toiseen lopputulemaan. Nämä ovat olleet tilanteita, joissa olemme molemmat oppineet.”
Pirttijärvi muistuttaakin, että LHA on oivallinen työkalu farmaseutille lääkärin työn tukemiseen.